Niinisalon aluekoulukilpailut sujuivat tänään hienosti! Talliamme edusti peräti kolme ratsukkoa: Carita 4-vuotiaalle suomenhevosoriillaan Viltsulla, Sanni jälleen Pirkolla ja minä Durandolla.
Caritan ja Viltsun rata päätyi valitettavasti hylkäykseen, sillä Viltsu päätti poistua leikkikehästä kesken kaiken. Väliäkö tuolla, sillä pääasia on, että nuori pojankoltiainen käyttäytyi hyvin. Reissusta Carita ja Viltsu keräsivät kosolti kokemusta, joten eiköhän tästä parista vielä kuulla.
Sanni ja Pirkko tekivät jälleen tasaisen suorituksen. Harmittavaisesti Sanni unohti radan kaksi kertaa ja menetti melko varman rusetin. Tärkeintä kuitenkin on, että kokematon Pirkko sai jälleen kelpo radan alleen. Voipi olla siis, että Pirkko nähdään vielä elokuussa 5-vuotisderbyssä, katsotaan.
Durando oli kuitenkin päivän positiivisin yllättäjä. Se sai radastaan 70 % ja rapiat päälle! Kotiin viemisinä sinivalkoinen rusetti ja erittäin tyytyväinen kuski. Durando oli radalla energinen ja kuuliainen, juuri sellainen kuin kotonakin. Hyytymisestä ei ollut tietoakaan. Hieno homma!!!
Ja tällä jaksaa seuraavat kaksikymmentä epäonnistumista, tippumista tai muuta normaalia säätöä: toinen luokan tuomareista tuli onnittelemaan jälkikäteen oikein kädestä pitäen ja kehui, että kyllä oli kerrassaan upeaa katsella minun ja D:n menoa. Ja oli kuulemma tippa meinannut linssiin liikutuksesta tulla, niin hienolta näytti. Jestas että menin sanattomaksi. Sain sentään ähkäistyä: KIITOS. No kyllä herra arvon tuomari minua pitkällä kahdeksikkolistalla muistikin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti