Liian helposti sitä tulee puututtua niihin epäkohtiin, joita kaikista elämän ilmiöistä on aina löydettävissä. Me suomalaiset kun olemme tottuneet antamaan palautetta vain, jos on jotain purnattavaa. Siksi päätinkin nostaa tässä jutussani esiin sen, mikä oripäivillä ansaitsee kiitosta. Tätiratsastajan asiantuntija-arvio oripäivien onnistuneimmista osa-alueista:
3-vuotiaiden arviointi
kolmivuotiaiden oriiden arvioinnissa oli havaittavissa muutoksen tuulia. Nuorten oriiden erinomaiset emälinjat olivat saaneet ansaitun huomion ja siten avittivat astutuslupapäätöksiä. Hieno juttu oli se, että nyt kakkosella palkitut esteoriit saivat astutuslupia. Estehevosen ei tarvinnut esittää hienoa ravia saadakseen astutusluvan, vaan pääosaan nousi järkevästi laukan arviointi. Liekö tämä muutos vuoden kestäneen rummutuksen ja julkisen keskustelun tulosta? Väliäkö sillä. Suunta on ainakin oikea.
Kolmivuotiaista kouluoreista parhaiten mieleeni jäi kevyesti liikkunut Fiance Noir, jonka takajalan liike suuntautui alle ja etujalan liikkeessä oli riittävästi polvea. Erityismaininnan ansaitsee myös se, että se liikkui kokoajan ns. ylämäkeen.
Esteoreista suurimman vaikutuksen teki Niclas Aromaan ori Lord, joka hyppäsi taloudellisesti mutta tarkasti, erinomaisella tekniikalla ja omasi vaikuttavan estesuvun.
Maarit Raiskio koeratsastajana
Maaritin ammattitaitoinen ratsastus teki vaikutuksen. Hän osasi löytää helmet sioista, ilman että oriin valmistelu vaikutti arvioon hevosen kapasiteetistä. Jo kymmenen minuutin ratsastuksen jälkeen oriit rentoutuivat ja liikkuivat hyvin Maaritin alla. Sille ei tietenkään kukaan mitään voi, jos ohjaus ei toimi. Kuten Maarit itse totesikin, oripäivät eivät ole oikea paikka kouluttaa hevosta.
Maaritin kommentit koeratsastuksista ansaitsevat myös kiitosta. Kommentit olivat analyyttisia ja ne avautuivat hyvin tavalliselle riviratsastajalle. Maarit puuttui esimerkiksi selän työskentelyyn ja kommentoikin, jos hevonen ei liikkunut läpi selän käynnissä. Silti mielestäni Maarit antoi jokaiselle hevoselle mahdollisuuden, ja mieleeni jäikin erityisesti arvio: ”Tällä hevosella on tänään vaikeuksia laukan kanssa, mutta se tuntuu silti hyvältä urheiluhevoselta.”
Kaden Reinhardt ja Rondo Wenetiano
Herr Reinhardt ansaitsisi vuoden positiivaripalkinnon. Hän ratsasti hymyssä suin ja näytti aidosti siltä, että ratsastaminen on hauska laji. Rondo Wenetiano näytti myös olevan miehen hyvä ystävä. Sitä tosiasiaa ei voi kukaan kieltää, etteikö Rondo Wenetiano olisi ollut yksi hyväluonteisimmista hevosista koko oripäivillä, ja Herr Reinhardt käytti tilaisuutensa näyttääkseen sen meille katsojille: Hän otti todellakin yleisönsä omalla iloisella asenteellaan ratsastusta ja hevostaan kohtaan.
Mikä oivallinen lisä Kaden Reinhardt onkaan, meihin liian usein jalostukseen haudan vakavasti suhtautuvaan ja sitruunoita syöneeseen, tätiporukkaan. Siksi en voi muuta todeta kuin: Danke schön Herr Reinhardt und Rondo Wenetiano und Herzlighen Willkommen nach Finnland!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti