Reiskasta tuli ruuna tänään. Prosessi ei ollut aivan yksinkertainen: kotiruunaus ei onnistunut, sillä Reiskan nivustiehyet olivat niin suuret, että eläinlääkäri piti epätodennäköisempänä sitä että suolet olisivat pysyneet sisällä sen sijaan, että ne eivät olisi. Joten ruunaaminen meni klinikkaoperaatioksi.
Hyvä niin, sillä klinikalla selvisi vielä, että Reiska on melkoisen resistentti kaikelle mahdolliselle lääkitykselle. Toisin sanoen siihen oli käytettävä jopa kolminkertainen määrä lääkitystä, että se saatiin rauhoitetuksi, kaadetuksi, pidetyksi unessa jne. Kotiruunauksessa olisi voinut tulla tämän valossa myös aika rytinät.
No, nyt meillä kuitenkin seisoo tallissa uusi ruuna. Yksi ori vähemmän. Tosin orien määrä tuntuu pysyttelevän meillä vakiona, sillä Noblessen orivarsa Rosenstolzista muuttaa meille kasvattajapäiviin saakka. "Sulo" tulee meille ikään kuin ekalle luokalle, harjoittelemaan hyvää talutus- ja tallikäytöstä: 2-vuotias orivarsamme Tomppa "mentoroi" Suloa tarhassa ja me Villen kanssa tallissa ja muussa toiminnassa.
2 kommenttia:
Upihevonen tuntee Reiskaa kohtaan suurta myötätuntoa.
Niin onhan se aika surullista, että omat pallit haudataan lantalaan. Ja tämän operaation tarkoituksena on, että koirat eivät syö niitä...
Reiska kiittää myötätunnosta.
Lähetä kommentti