Noin 20 vuotta olen painiskellut kokolailla samaan kengitykseen liittyvän ongelman kanssa, nimittäin sen ongelman että kengittäjää ei näy eikä kuulu. Kengittäjä lupaa tulla maanantaina, mutta sitä kengitykseen sopivaa maanantaita ei vain koskaan tule. Kengittäjä ei vastaa puheluihin eikä viesteihin. Ei vaikka pyydän kauniisti, suorastaan rukoilen ja anelen. Ja voin vakuuttaa, että tämä sama kaava on toistunut lähes poikkeuksetta jokaisen 20 vuoteen mahtuneen kengittäjän kanssa, joten yksittäistä kengittäjää tästä kirjoituksesta on turha syyllistää.
Olen oikeasti miettinyt, että lukeeko Kengityksen alkeet aloittavalle kengittäjälle -oppaassa, että sovittu kengitysaika on vain viitteellinen, ei koskaan sitova. Olen myös melko varma siitä, että kengittäjäkurssin ensimmäinen teorialuento käsittelee asiakkaiden puheluihin vastaamista tai oikeastaan sitä, milloin niihin ylipäätään kannattaa vastata. Todennäköisesti kengittäjät on ohjeistettu vastaamaan puheluihin tai tekstiviesteihin vain siinä tapauksessa, että asiakas on erittäin hyvännäköinen, rikas ja hyvällä rintavarustuksella siunattu, pitkätukkainen blondi. Minulla ei toisinsanoen ole yhden yhtäkään mahdollisuutta päästä tähän "vastataan" -listaukseen.
Lisäksi olen miettinyt, mitä ihmettä sitä voisi tehdä vielä saadakseen kengittäjän vielä tontilleen, kun lähes kaikkea on jo kokeiltu? On levitetty punaista mattoa, tilattu kengitystaukoja varten Nightwish soittamaan alkuperäisessä kokoonpanossaan Sleeping Sunia ( Sillä jopa Tarja Turunen ymmärtää, miten vaikeaa on pitää kengittäjä tyytyväisenä) ja tehty perimmäisestä karsinasta uima-allasosasto porealtaineen, jotta kengittäjä voi virkistäytyä tarpeen vaatiessa. Huom! Pullakahvit ja laskunmaksu käteisellä ovat vakio, eivät mitään erikseen tarjottavaa ekstraa.
Jotenkin tuntuisi jopa ihan hyvältä ja reilulta saada edes tällainen vastaus: ”Ei, en aio enää koskaan tulla teille kengittämään niitä sinun p**koja kaakkejasi ja oikeastaan sinäkin olet yksi perin v-mäinen akka, jota haluan nähdä vielä vähemmän.” Se olisi ainakin vastaus. Ja ihan vakavasti ottaen, minusta olisi ihan reilua kertoa asiakkaalleen, ettei aio tulla ja jos aikoo, niin milloin. On kai kengityskin asiakaspalveluammatti vai onko?
Ja ei, tästä kirjoituksesta ei voi mitenkään päätellä, että olen äärimmäisen harmistunut ja kiukustunut siitä, että pari ruunaa on seissyt kaksi viikkoa ilman kenkiä laitumella tekemättä yhtikäs mitään.
2 kommenttia:
sama kokemus minullakin kengittäjistä. Ammattikunnalla on ilmeisesti liikaa töitä.
Kun yksi kevät varasin kengitys aikaa toukokuun lopulla, onneksi hyvissä ajoin, lupasi tulla ennen juhannusta. Kysyin suoraan minkä vuoden juhannusta tarkoittaa. Tuli sitten jo vähän etuajassa :D
On jotenkin lohdullista kuulla, että muillakin on samoja ongelmia. Toisaalta se on myös lohdutonta; ongelma ei poistu varmaan koskaan. Tai ehkä jonain päivänä meillä on kengitysropotti :)
Lähetä kommentti